Search
  • Pareto ry

Vuoden 2014 joutsenlaulu

Näin vuoden – ja hallituksen – vaihtuessa on hyvä suunnata katse menneeseen ja pohtia niin kulunutta vuotta kuin kuluneita vuosikymmeniäkin. Tähän minua siivittää eräänä keväisenä aamuna vuonna 2014 suorittamamme ekskursio Tuuli-talousvastaavan (myös VPJ:näkin tunnettu neitokainen) kanssa yhteen Tampereen yliopiston pimeähköön varastohuoneeseen, josta sitten löysimmekin aivan mielettömän hienon aarteen: Pareton (silloisen Lisäarvon) vanhoja kokouspöytäkirjoja – mukaan lukien perustamispöytäkirja – sekä vaihtoehtoisia opinto-oppaita että Nuori Ekonomisti -julkaisuja. Olen tehnyt vuoden vaihtumisen kunniaksi poimintoja aarreaittamme kätköistä vuosilta 1984 ja 1985 etsien niin yhtäläisyyksiä kuin eroja 80-luvun lajitovereidemme julkaisujen ja intressien kanssa.


Nuori Ekonomisti-lehti on jo historiaan jääneen Wilfredon edeltäjä eli tämänkin blogin henkinen suunnannäyttäjä. Vuonna 1984 ilmestynyt vuoden toinen julkaisu kattaa aihealueita niin uusimpien talousteorioiden lyhyistä esittelyistä tanssitaidon saloihin. Elokuva-arvostelun, novellikertomusten ja opiskelijoiden yhteiskunnallisen verkostoitumisen puolesta puhuvien tekstien seasta löytyy myös pakina sen hetkisistä tärkeistä puheenaiheista hieman irvailevaan sävyyn esitettynä:


”Suomalaisen journalismin puheenaiheet ovat olleet viime aikoina vähissä. Talous- ja virkarikosten ohella tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita olivat:

pitikö Koivisto käsiä taskussaan Englannissa? oliko Ville Komsilla kumisaappaat eduskunnan täysistunnossa? onko Sorsa suuttunut jostain? vaihtavatko vihreät villapaitamuotia?”


Avaamalla keltaisen lehdistön internet-sivut ja tarkastamalla päivän luetuimmat otsikot, voi kukin todeta että eivät ne aiheiltaan nyt niin kaukana ole nykypäivän ”kohu”-lööpeistä. Nuori Ekonomisti -lehtisessä pyritään selvästi tarjoamaan kaikille kansantaloustieteilijöille jotain luettavaa. Eri asia on sitten, löysikö jokainen teksti lukijansa 80-luvun kansislaisten piiristä, vai ovatko mielenkiinnon kohteet muuttuneet todellakin näin paljon. Oman näkemykseni mukaan kansislainen otti itsensä aivan yhtä vakavasti vuonna 1984 kuin 2014, mutta kiinnostuksen kohteet ovat siirtyneet ainejärjestön julkisessa keskustelussa tieteellisempään suuntaan. Eri asia on sitten, mitä keskustellaan ”suljettujen ovien takana” IWB:den pikkutunneilla…


Vuoden 1985 ensimmäisessä Nuori Ekonomisti –lehdessä ollaan liikuttu enemmän pidempien kirjoitusten ja analyysien suuntaan. Oiva esimerkki tästä on P.K. & S.A.:n aikaansaama teksti Kansantaloustieteen laitoksen henkilöstö- ja opiskelijapolitiikka laitoksen yleisen arvostuksen kohottamiseksi, jossa kirjoittajat ottavat kantaa paremman yliopistoilmapiirin luomiseksi:


”Tästä lähtien on kaikkinainen opiskelu ja työ laitoksellamme vain huvia, minkäänlaista ponniskelua ei sallita. Se, joka työssään hikoilee, diskvalifioidaan yhteisöstämme heti. – – Opiskelu palkalliseksi, minimipalkka on 150 mk päivältä, sekä luontoisedut: vapaa ruoka, olut ja tietenkin jokaiselle palanpainikkeeksi havannalaiset norsu-sikarit. – – Luentojen aikana on laulettava, tämä karsii tehokkaasti aineemme matemaattis-teoreettista luonnetta. Jos joku aloittaa laulun, on siihen yhdyttävä. – – Opetus päättyy klo 16.00, kuitenkin sitä ennen on kahvitauko. Laitoksen johtajan velvollisuus on tällöin puristaa jokaisen kättä ja lausua kiitoksensa ankaran, hyvinsuoritetun ja menestyksellisen työpäivän johdosta.”


Vaikka heidän ehdotuksensa ei ottanutkaan tuulta siipiensä alle, sisältää se monta 2010-luvullakin yliopiston käytävillä kaikuvaa teemaa. Esimerkiksi opintotuesta on viime vuosina käyty monenlaista kädenvääntöä eduskunnan arvovaltaisissa saleissa asti. Lisäksi julkisuuteen on noussut nykyisten päättäjien tahtotila opiskelujen venymisen ehkäisemisestä ja opiskelijoiden työelämään joutuisammasta saattamisesta. Keskustelun taustalla paistaa huoli ”laiskojen” opiskelijoiden aktivoimisesta yhteiskunnallisesti tuottaviksi yksilöiksi. Liekö joku nykyinen päättäjä aikoinaan saanut kyseisen Nuori Ekonomisti –lehden kirjoituksen käsiinsä ja tulkinnut sen yliopistomaailman uudeksi viralliseksi linjaksi.


Kaksimielisten ”mainos”runojen sekä Milton & Rose Friedmanin kirjan Vapaus valita keskeisten aiheiden tiivistelmän lisäksi löytää hämmentynyt kansislainen  vuoden 1985 julki tulleen lehden sivuilta myös hyvinkin käytännöllisen, eräiden sanojen merkitystä selventävän kirjoituksen. Muutamat itsellenikin tutut käsitteet avataan kaikille lukijoille:


”-ekonomi: merkonomin jatke, menevä mies/nainen, joka koettaa olla villi, vapaa, estoton ja persoonallinen. Ei huomaa muita 200 samannäköistä ja samoin ajattelevaa virkaveljeään. -teekkari: mekaniikan opiskelija, joka tekee kaikkensa pitääkseen merkityksettömistä traditioista kiinni. Yrittää epätoivoisesti olla hauska, ei huomaa ympärillään olevia rikkihaukoteltuja leukoja. -kansantalous: liittyy jotenkin työväestöön? (merkitys toistaiseksi hämärä, selviää ehkä lähivuosien aikana). -tutor: vanha kehäkettu, johon tulee luottaa sokeasti, mutta joka ei tiedä oikeastaan mitään. -boomi: rajähdysmäinen noususuhdanne, mutta ei varmastikaan älyllinen.”


Syksyllä 1985 julkaistiin Kansantolouden opiskelijoiden vaihtoehtoinen opinto-opas, jonka kirjoittajistosta löytyy myös nyky-paretolaiselle tutuksi tulleita tekijöitä. Makrotaloustieteen ja talousmatematiikan saloihin meitä viime vuosina johdatellut Matti Saariaho kirjoitti tuolloin assistentin ominaisuudessa aloitteleville opiskelijoille hyvin yksityiskohtaisia neuvoja taloustieteilijälle tarkoitetuista keskeisimmistä kursseista. Esimerkiksi Makrotalouden johdantokurssista kirjoitetaan oppaassa näin:


”Todellinen herkkupala kaikille käyristä, suorista ja koordinaatistoista pitäville. Käyrien kanssa tahtoo luennoitsijakin (k. Porttikivi) aina välillä mennä sekaisin, saati sitten totaalisen tyhmä opiskelija. Tenttikin on aika vaikea. Tähän kurssiin voi valmistautua viivoittamalla valmiiksi n. 100 kpl tyhjiä koordinaatistoja konseptille ja hankkimalla erivärisiä tusseja.”


Hyvin samankaltaisia neuvoja sain tusseista ja koordinaatistoista myös oman kansis-urani alkuaikoina tutoreiltani, joskin hieman eri tilanteessa. Kauas on siis tultu, mutta kuitenkin niin hyvin lähellä ollaan pysytty taloustieteen opiskelun maailmassa viimeisen 30 vuoden aikana. Tekniikan rantautuessa opetustilanteisiin entistä tukevammin tussit ja konseptit ovat pian näennäisesti historiaa. Voi vain arvuutella, onko tällä tulevaisuuden taloustieteen opiskelijalle hyötyä maksimoiva vaikutus vai joutuuko hän kokemaan tietotason kurjistuvan kasvun käytännössä


Samaisessa opinto-oppaassa on myös kuvaus silloisesta yhdistyksestä. Lisäarvoksi ristitty yhdistys oli vaihtunut jo vuoteen 1985 mennessä Tampereen kansantaloustieteen opiskelijoiksi ja opiskelijoiden keskuudessa vallitseva ilmapiiri oli muuttunut:


”TKO:n perustivat seitsemänkymmentäluvun alussa ilmeisen vasemmalle suuntautuneet ekonomistiopiskelijat – Pöytäkirjoissa on tämän päivän konsensusyhteiskunnan kasvatille outoja asioita: ”Puheenjohtaja kehotti kaikkia jäseniä liittymään Rauhanpuolustajiin.”, lisäksi marssittiin Hämeenkadulla keräämässä rahaa Vietnamin kansalle ja kaikkea muuta suoraa toimintaa harrastettiin. Noita aikoja laitoksen henkilökunta muistelee kauhulla.

Nykyään yhdistyksellä on hyvät, joskin ohuehkot suhteet laitokseen. Laitoksella toivotaan koko ajan opiskelijoiden aktiivisempaa osallistumista tähän akateemiseen karuselliin, jota myös yliopisto-opiskeluksi kutsutaan.”


Pareton nykyiset välit ”laitokseen” ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Jo tutuksi tullut Koulutuspoliittinen vastaavamme on parina viimeisenä hallituskautena saanut vahvistuksekseen Opetus- ja tutkimusyhteistyövastaavan. Voisi siis sanoa, että meillä ei ole vain jalkaa oven välissä, vaan olemme soluttautuneet yhteistyökumppanimme riveihin melko pysyvästi. Paretolla onkin siis aikaisempaa paremmat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden äänen esiinsaattamiseen. Alkuaikojen radikalismista ei vielä voi puhua, mutta ilmeisesti nykyopiskelija pyrkii vaikutusmahdollisuuksiensa kasvattamiseen diplomatian ja verkostoitumisen kautta stereotyyppisten mielenosoitusten ja vallankumouspuheiden sijaan. Kukin voi muodostaa oman kantansa keinojen toimivuudesta.


Näihin tunnelmiin ja historiatrippeihin on hyvä päättää vuosi ja oma hallituskausi. Järjestömme muuttuu aina hallituksen kokoonpanon muuttuessa, Kiinnostuneet voivat pyytää Nuori Ekonomisti -lehtisiä tutkittavakseen hallituksen jäsenien kätköistä.


Onnea uudelle hallitukselle koitoksiinsa, pidetään Pareton lippu korkealla myös tulevaisuudessa.


Viimeistä kertaa Johanna Tiedotus- ja tietohallintovastaava 2014

1 view0 comments

Recent Posts

See All

Kesän pian väistyessä alkaa olla aika siirtyä takaisin opiskelun pariin ja nauttimaan opiskelijaelämästä täysin rinnoin. Korona on kuitenkin vähentänyt sosiaalisten kontaktien määrää ja muiden opiskel

Kesä on jo ihan kulman takana ja siksi voisi olla hyvä hetki tutkia kesän opintovalikoimaa. Kesäopinnot voisi olla hyvä vaihtoehto, jos ei ole löytänyt kesätöitä, mutta aivan yhtä hyvä syy on vähentää