Suomeen perustettava taloustieteen huippuyksikkö herättää useita kysymyksiä. Pareto yrittää vastata niistä muutamiin.
Miksi Suomi panostaa taloustieteen huippuyksikköön?
Taloustiede on poikkeuksellisen aliresurssoitu ala Suomessa verrattuna sen osaajien kysyntään. Alalla on professoreita Suomessa vain noin 50, kun Ruotsissa määrä on yli 200:ssa. Suomessa ei ole ainuttakaan kansainväliset mitat täyttävää taloustieteen osaamiskeskittymää. Helsinki Graduate School of Economicsista aiotaan sellainen tehdä.
Suomessa on kannettu viime aikoina huolta erityisesti makrotaloustieteen tutkimuksen kuihtumisesta. Makrotaloustieteilijöistä alkaa olla maassa jo huutava pula, minkä vuoksi muun muassa Suomen Pankki on palkannut osin vasten tahtoaan ulkomailta tohtoritason ekonomisteja. Tutkimuslaitosten lisäksi myös lainsäätäjät ja yrityselämä tarvitsevat taloustieteilijöitä yhä enemmän päätöksenteon tueksi.
Millainen huippuyksiköstä muotoutuu?
Helsinki Graduate School of Economicsin tavoitteena on nousta kansainvälisen huipun tutkijakouluksi ja tutkimusyksiköksi. Yksikön taloustieteen professorien määrän on luvattu nostaa 35:een, joista 15 olisi uusia taloustieteen professuureja. Professoreiksi rekrytoidaan juniori- ja senioritason tutkijoita.
Yksikössä on tarkoitus kouluttaa ainoastaan maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Opiskelijat voivat hakea kouluun kanditutkinnon suoritettuaan. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan.
Helsinki Graduate School of Economics tutkii ja opettaa kaikkia keskeisiä taloustieteen aloja, mutta tutkimuksessa painopiste on makrotaloustieteessä, julkisessa taloudessa, soveltavassa mikrotaloustieteessä ja aineistopohjaisessa päätöksenteossa.
Mitä tämä tarkoittaa muiden yliopistojen taloustieteen opetukselle?
Taloustieteen opetusta ja tutkimusta on useimmissa yliopistoissa ympäri Suomea. Monien muiden tieteenalojen tavoin taloustieteen opetus- ja tutkimusyksiköitä on pidetty liian pieninä ja toiminnan keskittämisestä on käyty keskustelua.
Yhtä lailla koko korkeakoulujärjestelmän työnjaossa on nähty Suomessa tarvetta muutokseen. Useimmat selvitykset ovat esittäneet, että suurimman osan korkeakouluista tulisi keskittyä kandidaatti- ja/tai maisteritason koulutukseen ja tutkimustyötä tulisi keskittää. Taloustiede saattaa olla tässä suunnannäyttäjä. Yhä useampi taloustieteiden opiskelija siirtynee vastedes maisterivaiheessa maakuntien yliopistoista pääkaupunkiin Helsinki Graduate School of Economicsiin.
Kuka maksaa uuden tutkimus- ja opetusyksikön viulut?
Toiminta on tarkoitus saada käyntiin ilman valtion lisärahoitusta. Maksajia ovat Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Suomen Pankki ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Hankkeelle haetaan myös yksityistä rahoitusta.
Professoriliitossa uusi taloustieteen huippuyksikkö herättää huolta. Koska uutta valtionrahaa ei ole luvassa, liiton mukaan on vaara, että hanke vie rahoitusta muilta tieteenaloilta.