top of page
Search
Pareto ry

Katastrofin anatomia

Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa asiat kulkevat kutakuinkin suunnitelmien mukaan ja mahdollisiin eksogeenisiin muuttujiin on varauduttu oikeaoppisilla riskienhallinnan menetelmillä. Lisäksi ajattele, että tekemässänne työssä myös muut jäsenet hoitavat hommansa mallikkaasti ja ovat samalla aaltopituudella toivotun lopputuloksen suhteen. Missä tällainen tilanne voisi olla? Tämä ei ole kompakysymys: Arki, koulu, työ, mihin tahansa rutiininomaiselta tuntuvaan tilanteeseen mennään luottavaisin ajatuksin ja vaikka muutoksia tuleekin, pysyvät lopputulokset yleensä ”estimoidun mallin” sisällä. Yleensä.


Todennäköisyyslaskennan ytimessä ovat toistojen määrät. Pieneltäkin tuntuvat mahdollisuudet toteutuvat, kun niitä toistetaan tarpeeksi monta kertaa. Jokainen voi kotonaan heittää kolikkoa sata kertaa putkeen ja kirjata tuloksista mielenkiintoisia havaintoja. On hyvinkin mahdollista, että sarjasta löytyy esimerkiksi 7 peräkkäistä kruunaa tai klaavaa. Tarkemmin laskettuna itse asiassa todennäköistä, vaikka 7:llä heitolla vain 1,56%. Kaikkeen on järkevää siis varautua.


Todennäköisyyslaskennan perusteet ja hypoteettiset arkielämän tilanteet saattavat jättää lukijan hämilleen ja kyseenalaistaa kirjoittajan punaisen langan olemassaoloa. Viime aikoina kuitenkin lähes jokainen hyvin estimoitu malli on saanut sellaisen eksogeenisen sysäyksen, että hyvin suunnitellut asiat on voitu heittää hämmentynein mielin romukoppaan. Sen lisäksi, että Paavo Väyrynen on halukas palaamaan Keskustan puheenjohtajaksi, maailmaa on järkyttänyt jo kaikille tuttu Covid-19, eli koronavirus. Tämän tekstin tarkoituksena ei ole muistuttaa kaikkia pitämään huolta perushygieniastaan, tai kertoa itsestäänselvyyksiä taudin oireista (VAIKKA NEKIN OVAT TÄRKEITÄ!), vaan tämän tekstin ytimessä on ajatus siitä, että emme sittenkään pysty hallitsemaan kaikkea ja esimerkillisestä valmistautumisesta huolimatta asiat saattavat silti osua siihen kuuluisaan tuulettimeen.


Näin opiskelijajärjestön puheenjohtajana olen saanut kansainvälisen pandemian seurauksena tuntea, miltä tuntuu kaikkien hyvien suunnitelmien ja visioiden siirtäminen tai kokonainen peruminen. Uponneilla kustannuksilla (sunken costs), tarkoitetaan yritysten laskentatoimessa kustannuksia, jotka ovat jo realisoituneet, eikä niitä ole saatavissa enää takaisin, vaikka kustannuksilla haettua lopputuotosta ei koskaan syntyisikään. Emme taatusti ole ainoa opiskelijajärjestö, jolla pandemia on sekoittanut koko kevään suunnitelmat. Lisäksi tilanne vaikuttaa esimerkiksi seuraavan opiskelijasyksyn suunnitteluun. Kevään tapahtumat ovat aiheuttaneet monelle järjestötoimijalle harmaita hiuksia juuri uponneiden kustannusten takia ja täytyy vain toivoa, että järjestöjen tileillä on puskuria selviytyä näistä vaikeista ajoista. Joka päivä saamme lukea uusista toimenpiteistä ja seurauksista, joita covid-19 aiheuttaa. Vappu on siirretty. opiskelijavaihdot keskeytetty, Euroviisut peruttu, yli 70-vuotiaiden ulkona liikkuminen kielletty. Voimme vain kuvitella, mitä kaikkea tulevaisuudessa kirjoitetaan valloilla olevasta tilanteesta ja mitä seurauksia tällä kaikella historiaan olikaan.


Maslowin tarvehierarkialla kuvataan ihmisten preferenssien muodostamista pyramidin muotoisena. Tarpeemme jakautuvat järjestyksessä alhaalta ylös fyysisiin, turvallisuuteen liittyviin, yhteenkuuluvuuteen, kunnioituksen saamiseen sekä itsemme toteuttamiseen. Emme koe pyramidin ylempiä tasoja tärkeinä, elleivät alemmat ole ensin pitämässä rakennelmaa ylhäällä. Covid-19 uhkaa yhteiskuntamme peruskiviä ja monelta taholta voidaan nähdä, että tällä hetkellä tärkeintä on keskittyä omaan turvallisuuteemme. Tämä voi ollakin hyvä hetki ottaa askel taaksepäin ja muistaa, mikä todella on tärkeänä pitämisen arvoista. Meillä opiskelijoilla meni suurelta osalta aikataulut uusiksi. Yliopistot ovat 18.3. eteenpäin suljettuja, tenttien järjestäminen ja kurssikirjojen lainaaminen eivät olekaan itsestään selviä ja meille, ah niin rakas vappu, on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Mutta onko näillä asioilla todella väliä? Jokainen rakentaa tarvehierarkiansa itsenäisesti, mutta mielestäni saa olla melko epätavanomaiset preferenssit, jos asettaa opiskelijatapahtumat tai kurssit oman ja läheistensä terveyden edelle. Joitakin asioita ei saa korvattua.


Päätän pohdiskeluni mielellään taloustieteilijöistä poikkeavaan toiveikkaaseen optimismiin, vienolla pragmaattisuudella tietenkin höystettynä. Elämme historiallisesti onnekasta aikaa kokea maailmanlaajuinen pandemia. Valtioiden yhteistyö yhtenäisen päämäärän saavuttamiseksi, sekä kansalaisten pitäminen tietoisina takaavat huomattavasti paremmat olosuhteet kohdata kriisi. Tämä ei ole historiaan peilattuna itsestään selvää. Harvoin tulee myöskään näin hyvää tilannetta ottaa esille kaikki ne pöytälaatikkoprojektit, joita et aikaisemmin “kerennyt” tekemään. Jotkut ovet sulkeutuvat ja toiset avautuvat. Miksi et maksimoisi hyötyäsi myös uusilla rajoitteilla? (Luo oma Lagrangen yhtälösi). Pörssikurssit sahaavat hissin lailla markkinoilla ja nyt jos koskaan voi olla hyvä tilanne aloittaa sijoittaminen. Jatkuva uutistulva finanssimaailmasta takaa sen, että vähissäkään määrin kiinnostunut pysyy ajan hermolla. Vapaa-ajan mahdollisesti lisääntynyt määrä antaa tarkemmin ajateltuna lähes rajattoman määrän mahdollisuuksia. Hyvän ruuan laittaminen, kunnostaan huolehtiminen tai uuden harrastuksen aloittaminen kuulostavat kaikki erinomaisilta vaihtoehdoilta. Sekä minä, että muu Pareton hallitus toivoo kaikille voimia näinä poikkeuksellisina aikoina ja toivomme, että uudet indifferenssikäyrien ja budjettisuorien leikkauspisteenne löytyvät mitä ripeimmällä tahdilla. Pysykää turvassa ja pitäkää kiinni niistä asioista, joilla on oikeasti väliä!


Aaro Pöyhönen


Puheenjohtaja

94 views0 comments

Recent Posts

See All

Vinkkejä kesäopiskeluihin

Kesä on jo ihan kulman takana ja siksi voisi olla hyvä hetki tutkia kesän opintovalikoimaa. Kesäopinnot voisi olla hyvä vaihtoehto, jos...

Comments


Post: Blog2_Post
bottom of page