Tenttikirjat on haudattu kesäksi ja kauan odotetut Jalkapallon EM-kisat alkavat tänään, kun kisojen avausottelussa Ranska kohtaa Romanian kello 22.00! Jalkapallo on perinteisesti ollut laji, jossa liikkuvat suurien tunteiden lisäksi suuret rahat. Kisojen budjetti ja tuotot pyörivät miljardeissa euroissa ja esimerkiksi Cristiano Ronaldo on vakuuttanut jalkansa yli 100 miljoonan euron arvosta.
Kisojen tuottojen arvioidaan olevan kahden miljardin euron luokkaa, joista miljardi tulee TV-oikeuksista, €500m lipputuloista ja loput puoli miljardia sponsoreilta. Kisojen suurimpiin sponsoreihin kuuluvat muun muassa Coca Cola, McDonald’s ja Carlsberg. Kisojen kalleimpiin pelaajiin (siirtohinnoiltaan) kuuluvat Walesin Gareth Bale (100M€), Portugalin Cristiano Ronaldo (94M€) sekä Belgian Kevin De Bruyne (70M€). Eniten ansaitsevat pelaajat ovat Ronaldo (54m€), Bale (24m€) sekä Englannin maajoukkueen kapteeni Wayne Rooney (23m€).
Myös vedonlyöntitoimistoilla on oma roolinsa kisojen aikana. Monet ovat varmasti kiinnostuneita tuottojen odotusarvoista vedonlyöntikohdetta asetettaessa. Esimerkiksi Saksan ja Puolan viimeisistä seitsemästä kohtaamisesta 20 vuoden ajalta Saksa on voittanut neljästi, tasapeli on tullut kahdesti ja Puola on voittanut kerran (gigascore.com). Historiadatan perusteella Saksan voiton todennäköisyys tulevassa pelissä on noin 57%. Toisaalta, joka peliin lähdetään nollista, vaikka historiadatan perusteella onkin mukavaa muodostaa peukalosääntöjä tulevien otteluiden lopputuloksista. Vedonlyöjän, joka ajattelee vedonlyöntiä sijoituksen kaltaisena investointina, tulisi kuitenkin välttää rahoitusmarkkinoillakin havaittuja peukalosääntöjä sijoituspäätöstä tehdessään. Tällaisen sijoittajan voidaan ajatella huomioivan historiasta löydettävän trendin. Hän ei kuitenkaan sorru laumakäyttäytymiseen, vaan kykenee myös valitsemaan valtavirrasta poikkeavia vedonlyöntikohteita sijoitusportfolioonsa. Tuskin juuri kukaan uskoi Kreikan EM-titteliin 2004 tai Leicesterin valioliigamestaruuteen 2016!
Matemaatikko John Kelly on esittänyt kaavan, jota kenenkään vedonlyöntiin sijoituksena suhtautuvan futisfanaatikon on vaikea sivuuttaa. Panostamalla kaavan mukaisesti voidaan maksimoida pelikassan keskimääräinen kasvunopeus. Kelly-panos huomioi valinnan osumistodennäköisyyden suhteessa vedonvälittäjän tarjoamaan kertoimeen.
Kellyn mukaan B = (P*K-1) / (K-1), missä
B = Optimaalinen panos osuutena pelikassasta
P = Pelaajan arvioima toteutumistodennäköisyys
K = Vedonvälittäjän tarjoama kerroin
Vedonlyöjä suhteuttaa arvioimansa osumistodennäköisyyden vedonvälittäjän esittämään todennäköisyyteen, joka on tarjotun kertoimen käänteisluku. Jätetään vedonvälittäjän marginaali huomioimatta – sitä voisi verrata rahoitusmarkkinoiden transaktiokustannuksiin. Jos esimerkiksi Saksan arvioidaan voittavan Puolan yli 62,5% todennäköisyydellä, kannattaa Saksan puolesta lyödä vetoa kertoimella 1,60 sitä isommin, mitä isommaksi arvioidun osumistodennäköisyyden ja vedonvälittäjän tarjoaman ”todennäköisyyden” erotus muodostuu.
On selvää, että vedonlyöntitoimistot asettavat kertoimensa siten, että niiden muodostama odotusarvo on pelaajan kannalta negatiivinen. Vedonvälittäjän voitto voidaan laskea summaamalla kaikkien osumisvaihtoehtojen kertoimien käänteisluvut yhteen ja vähentämällä tästä luvun 1. Esimerkiksi Ranska–Romania-ottelussa 1/1,30 + 1/5,50 + 1/13,00 -1 = 0,028. Vedonvälittäjän voitto on siis 2,8% koko kohteen pelivaihdosta. Kertoimet myös muuttuvat koko ajan uuden informaation myötä ja kohteeseen pelatun rahamäärän mukaan, joten niissä ei pitäisi olla havaittavissa hinnoitteluvirheitä – markkinat toimivat tehokkaasti. Voitollisesti vetoa lyövät ammattivedonlyöjät kuitenkin iskevät juuri tähän: vain uusi informaatio voi muuttaa sijoituskohteen hintaa.
Tieto on valtaa ”kerroinmarkkinoillakin” ja parhaiden ammattivedonlyöjien huhutaan jopa soitelleen joukkueiden valmentajille omaa todennäköisyysarviotaan tehdessään. He käyttävät tiedon etsintään aikaa ja menetelmiä, joiden avulla voidaan muodostaa parempi kuva kohteen todellisesta osumistodennäköisyydestä. Vain tällä strategialla voidaan saavuttaa ylituottoja pitkällä aikavälillä. Ehkä markkinat eivät sitten olekaan niin tehokkaat, kun tieto on jakautunut epätasaisesti ja myös huhuilla voidaan vaikuttaa sijoituskohteiden fundamenttiarvoihin.
Vedonlyöjät lyövät kuitenkin usein vetoa yksittäisistä kohteista mututuntumalla (ns. gut-feeling). Rationaalisten odotusten sijaan ihmiset luottavat omaan vaistoonsa ja lyövät kohteista vetoa riskillä. Minkäänlaista arbitraasia (tuottoa ilman mitään riskiä) ei vedonlyöntimarkkinoilla ole havaittavissa. Vain hyvin harvoin eri vedonlyöntiyhtiöiden asettamat kertoimet eroavat niin paljon, että arbitraasi muodostuu ja säilyy pidemmän aikaa. Kuten osakemarkkinoilla, myös vedonlyöntimarkkinoilla on pieniriskisissäkin kohteissa juuri se pieni riskinsä. Riskihän on aina suhteessa tuotto-odotukseen.
Papereissamme kahdeksan parhaan joukkoon kisoissa selviytyvät Puola, Espanja, Englanti, Italia, Saksa, Belgia, Ranska sekä Itävalta. Välieriin näistä jatkavat Ranska, Espanja, Saksa ja Englanti. Turnauksen mustaksi hevoseksi arvioidun Belgian tien uskomme päättyvän tappioon Saksaa vastaan puolivälierissä. Lohkon E kakkoseksi jääminen takaisi Belgialle helpomman tien neljän parhaan joukkoon: Kroatian ja Saksan kohtaamisen sijaan Belgia saisi vastaansa Portugalin ja Englannin. Kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi ennustamme Saksan maalivahdin Manuel Neuerin ja eniten maaleja tekee Saksan Thomas Müller.
Positiivisiin yllätyksiin kisoissa voisivat yltää muun muassa Islanti, Itävalta ja Puola. Menestystä toivoisi myös mahdollisesti viimeisiä arvokisojaan pelaaville Zlatanille ja Italian Gianluigi Buffonille. Arvokisoissa voi perinteisesti käydä aina miten vain. Kuulemamme mukaan jalkapallo on kuitenkin yksinkertainen peli, jossa 22 pelaajaa jahtaa palloa 90 minuuttia ja lopussa Saksa voittaa. Kuvassa on ennusteemme jalkapallon EM-kisojen turnauskaaviosta.
Rasmus Rannikko ja Juho Keskinen
Comments